NASA Vahvistaa: Tähtienvälinen Kohde 3I/ATLAS On Komeetta Marsin Ohilennon Jälkeen

Kansallinen ilmailu- ja avaruushallinto (NASA) vahvisti keskiviikkona 19. marraskuuta 2025, että Marsin läheltä ohittanut tähtienvälinen kohde 3I/ATLAS on luonteeltaan komeetta. Tämä virallinen julkistus perustui tuoreisiin havaintoihin ja tieteelliseen konsensukseen, mikä päätti spekulaatiot kohteen mahdollisesta keinotekoisesta alkuperästä. Kohde havaittiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2025 NASAn rahoittamalla ATLAS-teleskoopilla Chilessä, minkä jälkeen sen seuranta aloitettiin välittömästi.

Seuranta oli välttämätöntä, sillä Maasta tehdyt näkymät heikkenivät kohteen ohitettua perihelinsä 29. lokakuuta 2025. Tämä siirsi havaintojen painopisteen kauempana Auringosta sijaitseviin avaruusaluksiin. NASA julkaisi uuden kuvamateriaalin 3I/ATLASista, joka kerättiin muun muassa Marsia kiertävien instrumenttien avulla, vahvistaen sen komeettamaisen käyttäytymisen. Kohteen ohitus Marsin läheltä tapahtui lokakuun alussa 2025 noin 19 miljoonan mailin etäisyydellä, tarjoten ainutlaatuisen tilaisuuden sen tutkimiseen.

Amit Kshatriya, NASAn apulaisjohtaja, vahvisti virallisesti, että kohde käyttäytyy täysin komeetan tavoin. Nicola Fox, NASAn tiedemissiodirektoraatin apulaisjohtaja, lisäsi, ettei havainnoissa ilmennyt minkäänlaisia teknosignatuureja, jotka viittaisivat muuhun kuin luonnolliseen kappaleeseen. Tämä vahvistus ratkaisee julkisen epävarmuuden kolmannen vahvistetun tähtienvälisen kohteen luonteesta aurinkokuntamme läpi kulkiessa, asettaen sen historialliseen kontekstiin Oumuamuan ja 2I/Borisovin rinnalle.

Tom Statler, NASAn tutkija, korosti kohteen tieteellistä arvoa kuvailemalla sitä arvokkaaksi "ikkunaksi syvään menneisyyteen", sillä sen uskotaan olevan peräisin ajalta ennen Auringon ja Maan muodostumista. Kohteen lähestyminen Maahan oli huomattava, sen lähimmän etäisyyden osuessa perjantaille 19. joulukuuta 2025, noin 167 miljoonaa mailia eli 269 miljoonaa kilometriä. Tähtienvälinen matka jatkuu, sillä 3I/ATLASin odotetaan ohittavan Jupiterin kiertoradan keväällä 2026 ennen pysyvää poistumistaan aurinkokunnasta.

Erityinen konteksti tälle tiedotukselle oli se, että Yhdysvaltain hallituksen sulkutila raportoidusti viivästytti NASAn välitöntä vastausta spekulaatioihin kohteen luonteesta. Euroopan avaruusjärjestö (ESA) osallistui myös havaintoihin, mikä korostaa kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteellisessä tutkimuksessa. James Webb- ja Hubble-avaruusteleskooppien kaltaiset instrumentit olivat kriittisiä sen kemiallisen koostumuksen lopullisessa analyysissä, vahvistaen avaruusteknologian kyvyn luokitella nopeasti liikkuvia kohteita.